Kova liike koiralla, puru takamukseen ja alta pois, kun karhu tulee! Karhu puolustautuu jäämällä paikoilleen, istuu ja yrittää paikaltaan hätistellä häiritsijää kaummas. Tässä Ukkosalon Ellun mummo Kerrostalon Tarja näyttää mallia!

Kova liike koiralla, puru takamukseen ja alta pois, kun karhu tulee! Karhu puolustautuu jäämällä paikoilleen, istuu ja yrittää paikaltaan hätistellä häiritsijää kaummas. Tässä Ukkosalon Ellun mummo Kerrostalon Tarja näyttää mallia!

Haukkutyyli karhulle

Karjalankarhukoiralla on verrattuna muihin pystykorvaisiin rotuihin erinomainen haukkutyyli karhulle. Monet karhukoirat pyrkivät kokoajan haukkumaan karhua takapäästä, jolloin suojaton takamus on koiran edessä. Karhu tietää tämän ja asettuu istualleen.

Lisäksi koiran jatkuva liike edesauttaa sitä, että koira pystyy haukkumaan läheltä. Jos koira haukkuu paikaltaan lähellä karhua, voi nopea käpälänisku koitua koiran kohtaloksi. Myöskin koiran koko vaikuttaa haukkutyyliin. Monet suurikokoiset/pienikokoiset rodut joutuvat haukkumaan karhua etäältä. Näyttäisi siltä, että karjalankarhukoiran koko on aika optimaalinen karhunhaukkuun. Monesti paras tulos tulee kun koira kiertää karhua jatkuvasti. Karhun mielenkiinto on kokoajan koirassa ja metsästäjän hiipiminen onnistuu paremmin.

Tämä sama kiertävä haukkutyyli on erinomainen myös hirvelle. Hirvi joutuu kuin transsiin, eikä välitä olleenkaan mitä haukun ulkopuolella tapahtuu. Hirveä pääsee tällöin lähestymään kosketusetäisyydelle. Hirvikokeessa huonopuoli tallaiselle haukkutyylille on huonommat haukkupisteet, koska äänen laatu/tiheys kärsii hieman kun koira on kokoajan liikkeessä.

Kun käytetään nämä ominaisuudet hyväksi karhukoiran jalostuksessa, lopputuloksena on maailman paras hirven/karhunpyyntikoira.

Haukkutyyli hirvelle

Yleensä tuo sama haukkutyyli pelaa myös hirvelle. Eli kun koira seuraa hirveä maajäljeltä, karhukoira muuttaa heti ilmavainulle , kun se on mahdollista, lähempänä hirveä. Koira ja hirvi eivät ylläty kun koira tulee muualta kuin jälkiä pitkin.

Tämä sama kiertävä haukkutyyli on erinomainen myös hirvelle. Hirvi joutuu kuin transsiin, eikä välitä olleenkaan mitä haukun ulkopuolella tapahtuu. Hirveä pääsee tällöin lähestymään kosketusetäisyydelle. Hirvikokeessa huonopuoli tallaiselle haukkutyylille on huonommat haukkupisteet, koska äänen laatu/tiheys kärsii hieman kun koira on kokoajan liikkeessä.

Tuo kiertävä tyyli on myös hirvelle paras kun se löytyy. Hirvi jää paikoilleen ja sinne on helppo hiipiä, kun hirvi seuraa vain liikkuvaa koiraa. Tuommoinen onnistumis prosentti hiipimisestä tälläisen koiran haukulle on yli 95%.

Haukun pienempi äänen kovuus haukussa ei haittaa hiipimistä. Hirvi kuitenkin seuraa kiertävää koiraa koko ajan eikä kuuntele.

Jos jostain syystä hirvi karkkoaa, niin koira käyttää ilmavainuaan ja pyrkii tuulen alapuolelta hirven eteen. Kun koira tekee edestä pysäytyksen, niin kyllä hirvi pysähtyy.

Nuo huonommat pysäytykset tulee jos koira seuraa vain sitä hirven jälkeä. Silloin koira lähestyy hirveä aina peräpäästä. Silloin pako vaan jatkuu.

Koiran liikkuvuus haukulla on hyvä ominaisuus, vaikka se ei ole ympäri kiertävää. Aran koiran haukku peräpäästä karkoittaa hirven juoksuun.

Jaa tämä sivu